Beneath

WORK WORK WORK

Oltuani viikon töissä takaisin on hyvä palata ajassa taaksepäin ja pohtia omaa työhistoriaa. Olen kova rukkaamaan CV:täni ja haluan sen olevan aina tiptop ja päivitettynä uusimpaan versioon tasaisin väliajoin. Jopa äitiyslomalla ollessani.

Henkilökohtaisesti en ole koskaan pelännyt putoavani pois kehityksen kelkasta muutaman vanhempainvapaan takia. Tämähän on asia, joka askarruttaa monia lapsista haaveilevia nuoria (vanhempiakin) aikuisia, erityisesti naisia. Olen tällä hetkellä onneksi alalla, jossa muutaman vuoden poissaolo ei juurikaan pudota lomailijaa pois kyydistä, vaikka mitään ei opiskelisikaan poissaolon aikana. Olen myös ajoittanut lasten hankinnan opiskelujeni lomaan, jolloin joka tapauksessa pysyn perillä siitä, mitä alani töissä tapahtuu. Vaikka viimeiset neljä vuotta on mennyt niin äidin kuin opiskelijankin roolissa, olen myös välillä tehnyt työkeikkoja, jotka ovat kerryttäneet kokemusta alallani.

Ennen äitiyttä tein kuitenkin hommia monen moisissa paikoissa. Eniten ja viimeisimpänä liikunnan alalla, mutta sitä ennen kahvila-/pikaruokaravintola-alalla. Eli työhistoriani on melkoisen värikäs, mutta loppujen lopuksi aika perustavanlaatuinen. Teininä aloitin vanhempieni leipomossa ja kahvilassa jokapaikan höylänä, sitten lukioikäisenä siirryin mäkkäriin, kuten niin monet nuoret aikuiset tekevät.

Parin mäkkärivuoden jälkeen kaipasin jotain ihan muuta kuin työtä ruoan parissa. Tein muutaman kuukauden töitä  koulunkäyntiavustajana alakoulun puolella ennen kuin pääsin opiskelemaan yliopistoon.

Jyväskylässä siirryin sitten liikunta-alalle. Kouluttauduin lasten liikunnanohjaajaksi ja ryhmäliikuntaohjaajaksi. Olin lasten telinevoimisteluohjaajana lähes kolme vuotta ja tanssinohjaajana kaksi vuotta. Yliopistolla vedin lihaskunto- ja kehonhuoltotunteja muille opiskelijoille parina vuotena. Yhdessä vaiheessa olin hetken kuntosalillakin töissä, mutta se ei ollut minun paikkani ollenkaan.

Parhaimpia työkokemuksia ovat ehdottomasti olleet tanssitunnit. Vapaus suunnitella koreografiat yksin tai kaksin työparin kanssa, innokkaat lapset ja hyvä musiikki kannustivat aina väsyneen koulupäivänkin jälkeen töiden pariin. Ensimmäinen kokemus tanssiohjaanana minulla oli aikoinaan yläkoulusta, kun 15-vuotiaana sain vanhempainyhdistykseltä luvan perustaa tanssikerhon halukkaille yläkoululaisille. Meitä oli noin kymmenen oppilasta, minä toimin koreografina ja meidän kausi huipentui siihen, että me yhdessä esiinnyimme koulun kevätjuhlassa koko muulle koululle. Seuraavan kokemuksen sain eräältä liikuntaleiriltä, jossa ohjasin 45 lapselle tanssia viikon ajan. Olin silloin 16-vuotias. Näiden pohjalta sitten sain Jyväskylässäkin helposti töitä samoista tehtävistä. En ole siis koskaan kummemmin käynyt mitään tanssinopettajan koulutusta (vaikka kiinnostusta olisikin!), vaan minun oma tanssihistoriani on tuonut minulle sen verran kokemusta ja luovuutta toimia koreografina ja ohjaajana lapsille ja nuorille tanssin parissa.

Viimeiset kolme vuotta olen kuitenkin ollut poissa tanssilattioilta ja muutenkin liikunnanohjaaminen on tainnut jäädä taakseni. Vaikka mistä sitä tietää, ehkä tässä vielä joku päivä ehtii taas sitäkin tekemään! Nyt työskentelen täyspäiväisesti kasvatuksen ja opetuksen alalla ja ken tietää mihin suuntaan tästä vielä lähdetään.

Palkkatöiden lisäksi olen ollut useamman vuoden töissä joko vapaaehtoisena tai luottamustehtävissä. Pidän kovasti siitä ajatuksesta, että asioihin voi vaikuttaa yksilöntasolta ja siksi olenkin hakeutunut opiskeluaikoina erilaisiin vastuutehtäviin erilaisiin yhdistyksiin. Olen toiminut muun muassa tuutorina, rahastonhoitajana, liikuntavastaavana,  somevastaavana ja puheenjohtajana. Yhdistystoiminta on kuitenkin aina valtava ekstratyö oman palkkatyön ja opiskelujen päälle. Harrastuksille ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseksi pitää myös löytyä aikaa, joten nyt viimeiset pari vuotta olen pitänyt taukoa niin sanotusta vapaaehtoistyöstä. Siihenkin meinaan kyllä palata sitten, kun ajat vähän tästä tasaantuvat!

Työntekijänä olen aina ollut kunnianhimoinen, ahkera ja oma-aloitteinen. Vaikka olen määrätietoinen ihminen, se ei estä minua haaveilemasta suuristakin asioista, omat tavoitteeni ovat aina korkealla, mutta eivät saavuttamattomissa. En ole koskaan ajatellut rajaavani osaamisalaani vain yhteen tai kahteen, vaan olen aina mielinyt moniulotteista osaamista ja siten rajat eri alojen välillä ovat hämärtyneet. Pidän siitä ajatuksesta, että ovet ovat avoinna joka suuntaan ja mahdollisuuksia on monia.

Millainen CV sinulla on? Oletko keskittänyt osaamisesi yhteen tai kahteen alaan, vai suositko moniulotteisuutta osaamisessasi kuten minäkin?

photos by Pinja, edit by me

Aurinkoista tiistaipäivää kaikille!

jaminamaria_signature

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *