Beneath

Mitä minulle kuuluu? Vuoteni kolmekymppisenä

Uskomatonta, että siitä tulee kohta kuluneeksi kymmenen kuukautta, kun päivitin blogiani viimeksi. En edes ollut varma päivittäisinkö blogiani enää, vai antaisinko sen vain säilyä arkistona muistoille ”blogikirjoittamisen kulta-ajoista”. Tämän hetkinen elämäntilanne kuitenkin ajoi minua takaisin kirjoittamisen pariin.

Mitä minulle kuuluu? Mitä vuosi kolmekymppisenä on pitänyt sisällään?

Lähes vuodessa on tapahtunut kaikenlaista. Olemme pian asuneet vuoden verran meidän ihanassa omassa kodissamme, remontoiden sitä pikkuhiljaa omannäköiseksemme. Mennyt työvuosi oli todella rankka ja uuvuttava, mutta onneksi muu elämä tasapainotti hyvin ja siitäkin koettelemuksesta selvisin.

 

Kesällä vietimme mieheni kanssa kymmenettä hääpäivää romanttisesti pienellä staycationilla Helsingissä. 

Syksyllä esikoisemme aloitti koulutaipaleensa ja nuorempikin on jo 4-vuotias. Eikä siinä vielä kaikki. Meille on luvassa perheenlisäystä aivan pian, nimittäin marraskuussa meille tulee vauva!

Vaikean kevään, mutta onneksi rentouttavan kesän (ja loman) jälkeen on ollut ihanaa keskittyä pesimiseen ja odotella vauvaa tulevaksi. Meidän vanhemmat lapset olivat innoissaan uutisesta ja erityisesti meidän 4-vuotias jaksaa päivittäin puhua ja kysellä vauvasta sekä pusutella vatsaani lähettäen tälle pusuja rakkauden merkiksi. Aika siirappista, mutta niin suloista! Voi olla, että todellisuus iskee isosiskolle lujaa sitten, kun vauva ei rauhoitukaan hetkessä ja huutaa täyttä kurkkua…

Tässä kirjoituskärpäsen puremana suunnittelin, että voisin julkaista tässä tulevina viikkoina niin sanotun ”Mitä minulle kuuluu?”-juttusarjan, jossa pureudun hieman tarkemmin ja lähemmin elämäni eri osa-alueisiin.

Miksi ihmeessä ajattelin tehdä niin? Koska viime aikoina, ehkä jopa niin kutsuttuna korona-aikana, koen muuttuneeni ja tietysti kehittyneeni ihmisenä aika paljon.

Toki olen samanlainen persoona kuin aina ennenkin, mutta huomaan prioriteettieni muuttuneen joidenkin asioiden suhteen.

Myös suhtautumiseni moneen asiaan on muotoutunut uudelleen ja se tietysti vaikuttaa elämääni niin kokonaisuudessaan kuin sen yksityiskohtiinkin. Ehkä tämä kaikki johtuukin siitä huhutusta kolmekymppisen seesteisyydestä, who knows!

Mielestäni on kuitenkin hyvä, että en kirjoita nyt yhteen pötköön kaikkea mielen päältä, vaan kirjoittelen kuulumisistani aihepiireittäin, jolloin tekstiä on helpompi hallita myös lukijana.

Mitä minulle kuuluu? -juttusarjan toinen osa kertoo kuulumiseni työrintamalta sekä pureutuu syvemmälle siihen, miksi mennyt työvuosi on ollut erityisen uuvuttava kokemus. 

Viikon päästä luvassa siis sarjan seuraava julkaisu, pysythän kuulolla!

artikkelin kuvat Pinja’s Photography

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: